Vanha piirros kurkunpään peilitutkimuksesta

Manuel Garcia (1805-1906)

Tie Manuel Garcian peilistä!

Manuel Garcíaa (1805–1906) pidetään laryngoskopian keksijänä. Hänen ansiostaan on ollut mahdollista nähdä äänihuulet ja tutkia myös muut kurkunpään rakenteet peilin avulla. Manuel García oli itse laulaja ja lauluopettaja. Hän onnistui 1855 tekemään ensimmäisenä ihmisenä epäsuoran laryngoskopian peilin avulla. Garcia oli keksinyt että laittamalla hammaslääkärin peilin kielentyven taakse voi nähdä kurkunpään rakenteet ja äänihuulet. Myöhemmin kurkunpään visualisointiin on kehitetty uusia menetelmiä, joilla voidaan nähdä mm. äänihuulten värähtely ja peilillä vaikeammin tutkittavia rakenteita. Näistä menetelmistä vilkkuvaa valoa käyttävä videostroboskooppi on merkittävin uudistus. Ensimmäisen stroboskoopin esitteli saksalainen laryngologiaan perehtynyt lääkäri Max Oertel vuonna 1895.

Äänihuulet värähtelevät noin 100 kertaa sekunnissa (100 Hz) miehillä ja 200 kertaa sekunnissa naisilla. Mitä nopeampi värähtely, sen korkeampi ääni. Sopraanoilla ja tenoreilla äänihuulet voivat värähdellä yllättävän nopeasti jopa 600-1800 kertaa sekunnissa. Äänihuulten värähtelyä ei voi nähdä paljain silmin, joten stroboskooppia ja high speed -kameraa käytetään värähtelyn tutkimukseen.

Vanha stroboskooppi 1960-luvulta

Vanha stroboskooppi 1960-luvulta, Courtesy of F. Šram.

Äänihuulten värähtely strobovalolla

Stroboskoopissa kirkas valo välkyy aavistuksen äänihuulivärähtelyä pienemmällä taajuudella. Näin voi saada visuaalisen vaikutelman äänihuulten hitaasta värähtelystä. Toinen tapa nähdä äänihuulten värähtely on high speed -kamera joka ottaa noin 1000-2000 kuvaa sekunnissa. Tällä tekniikalla on mahdollista nähdä todellinen värähtely äänihuulissa kun video toistetaan hitaammalla nopeudella.

Scroll to Top